Amerikkalainen valtiomies ja multitalentti Benjamin Franklin (1706–1790) laati itselleen suunnitelman moraalisen täydellisyyden saavuttamiseksi, mahdollisesti jo 20-vuotiaana.⁠ Suunnitelmassa Franklin listaa kolmetoista hyvettä ja liittää jokaiseen hyveeseen tarkentavan toimeenpano-ohjeen. Suunnitelma on luettavissa hänen postuumisti julkaistun omaelämäkertansa luvusta ”Plan for Attaining Moral Perfection”.⁠

Franklin haastoi itsensä kehittymään keskittymällä yhteen hyveeseen aina viikon kerrallaan; hänen itsekasvatusprojektinsa eteni siis kolmentoista viikon sykleissä. Franklinin alkuperäinen ajatus oli, että hän kävisi läpi neljä tällaista sykliä vuodessa. Aluksi hän noudattikin suunnitelmaa säntillisesti, myöhemmin elämässään satunnaisemmin. Suunnitelmassa kuvatut hyveet säilyivät kuitenkin hänen toimintansa johtotähtinä hänen elämänsä loppuun asti.

Suunnitelman toimeenpanon tueksi Franklin teki itselleen pienen muistikirjan, jonne hän merkitsi päivittäin mustilla pisteillä rikkomuksensa kutakin hyvettä kohtaan. Tavoitteena oli, että lopulta hän voisi elää kolmentoista viikon syklin ilman ainoatakaan täplää taulukossa.

Franklin oli miettinyt hyveiden järjestyksen siten, että edeltävä hyve tukee aina seuraavan hyveen saavuttamista.

1. Kohtuullisuus (fyysinen; temperance). Älä ylensyö tai ylenjuo. – Franklin kertoo havainneensa kirjallisuutta lukiessaan, että kohtuullisuuden käsite voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Listansa kohdassa 9 hän laajentaa kohtuullisuuden käsitteen myös yleisemmäksi elämisen periaatteeksi. Kirjoittaessaan muistelmiaan lähes 80-vuotiaana ja katsoessaan elämäänsä taaksepäin, hän pitää juuri kohtuullisuutta hyvän terveytensä lähteenä.

2. Hiljaisuus (silence). Puhu vain, jos puheestasi on hyötyä toisille tai itsellesi; vältä jonninjoutavaa höpöttämistä (trifling conversation).

3. Järjestys (order). Organisoi tavarasi ja aikataulusi. – Tämän hyveen, erityisesti tavaroiden järjestämisen, Franklin tunnustaa tuottaneen itselleen kaikkein eniten ongelmia. ”Order, too, with regard to places for things, papers, etc., I found extremely difficult to acquire.”

Päivittäisen toimintansa Franklin rytmitti aikataululla, joka sekin löytyi hänen muistikirjastaan. Huomaa erityisesti tärkeä rutiini: aamu- ja iltakysymyksen esittäminen. Mitä hyvää aion tehdä tänään? Mitä hyvää olen tehnyt tänään? Tässäpä itsen johtamisen syväkysymys meille kaikille.

4. Päättäväisyys (resolution). Päätä tehdä se, mikä sinun on tehtävä; pidä kiinni päätöksestäsi.

5. Säästäväisyys (frugality). Älä tuhlaa mitään.

6. Työteliäisyys (industry). Älä tuhlaa aikaasi. Tee aina jotakin hyödyllistä. Eliminoi kaikki turha. Tämän hyveen avulla Franklin koki kasvaneensa hyödylliseksi kansalaiseksi.

7. Vilpittömyys (sincerity). Älä petkuta. Ajattele oikeudenmukaisesti. Sano, mitä tarkoitat.

8. Oikeudenmukaisuus (justice). Älä vahingoita toisia fyysisesti tai estämällä heitä saamasta sitä, mikä heille kuuluu. Vilpittämyyden ja oikeudenmukaisuuden hyveet Franklin näkee syinä saamiinsa yhteiskunnallisiin tehtäviin.

9. Kohtuullisuus (älyllinen; moderation). Vältä äärimmäisyyksiä. Aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

10. Puhtaus (cleanliness). Älä siedä kehon, vaatteiden tai asunnon sotkuisuutta.

11. Mielenrauha (tranquility). Älä häiriinny pikkujutuista äläkä tavallisista tai väistämättömistä onnettomuuksista.

12. Siveys (chastity). Tätä hyvettä Franklin ei täsmennä.

13. Nöyryys (humility). Imitoi Jeesusta ja Sokratesta. Franklin kertoi lisänneensä tämän kolmannentoista hyveen ”parantaakseen itsensä” sen jälkeen, kun hänen ystävänsä oli huomauttanut hänen taipumuksestaan ylimieliseen besserwisserismiin ja toisten jyräämiseen keskusteluissa. Käytännön toimenpiteenä Franklin lopetti kokonaan dogmaattisen puhetavan. Hän muutti sanavalintojaan ja lopetti ehdotonta, muuttumatonta mielipidettä heijastavien ilmaisujen käytön. Hän opetteli etsimään jotakin arvokasta ja myönteistä myös puheenvuoroista, jotka aikaisemmin olisi välittömästi tuominnut vääriksi. Omaelämäkerrassaan Franklin arvioi, että suuri osa hänen saavuttamastaan yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja vaikutusvallasta on seurausta nimenomaan näistä muutoksista ja nöyryyden hyveen harjoittamisesta.

Mutta ”imitoi Jeesusta ja Sokratesta”. Oppiaksesi nöyräksi? Tässä on jotakin ehdottoman totuudellista ja samalla paradoksaalisen hauskaa.

Ja mitä Jeesukseen tulee, Franklin täsmensi myös, että hän ei tarkoituksellisesti halunnut korostaa uskontoa omassa ohjelmassaan. Hän halusi, että ohjelma ei aiheuttaisi vastakkaisasetteluita ja että kuka tahansa voisi tarttua siihen ja kokeilla sitä.

Franklin myöntää, että hän ei koskaan saavuttanut tavoittelemaansa täydellisyyttä. Hän kertoo myös yllättyneensä havaittuaan olevansa ”täynnä puutteita” paljon enemmän kuin oli kuvitellut. Hän sanoo kuitenkin tulleensa paremmaksi ja onnellisemmaksi ihmiseksi kun edes yritti noudattaa suunnitelmaansa, lipsumisista huolimatta.⁠ Hän myös uskoo, että hänen itsekasvatusohjelmansa – hänen pyrkimyksensä kehittyä ihmisenä – selittää sen, miksi nuoremmatkin ihmiset hakeutuivat mielellään keskusteluihin hänen kanssaan vielä silloinkin, kun hän kirjoitti omaelämäkertaansa ja oli jo vanha mies.

Franklinin listaamat hyveet ovat tolkullisia tänäkin päivänä. Mutta vieläkin tolkullisempi ja soveltamisen arvoinen on Franklinin idea itsensä systemaattisesta kehittämisestä, oman karaktäärin jalostamisesta. Joten imitoi sinäkin Jeesusta ja Sokratesta, jos niin päätät. Mutta ennen muuta imitoi Benjamin Franklinia.

Franklin, Benjamin 2022 (alkuteos 1791). Autobiography. Digitaalinen Kindle Edition. ClassicBooks