Kirjoittajan ääni – tai sen puute – kuuluu tekstin takaa ensimmäisestä sanasta alkaen. Vahva ääni syntyy luottamuksesta omaan kertomiseen. Luottamus syntyy siitä, että kirjoittaja tuntee aiheensa – ei ainoastaan älyllisesti vaan sisäistyneesti, hengittäen sitä, elämällä siinä.

Välittyäkseen vahvana tekstin takaa kirjoittajan ääni vaatii hiomista ja jalostamista. Tämä tapahtuu mitenkäs muuten kuin kirjoittamalla. Professori Jennifer Sinor antaa pari vinkkiä: ”Helpoin tapa ymmärtää ’ääni’ on seurata sen kehittymistä luonnos luonnokselta  – –  Paras tapa työstää [kirjoittajan] ääntä on yksinkertaisesti jatkaa kirjoittamista – –”.

Tärkein keino vapauttaa ääni esiin on jättää tekstistä pois maneerit, täytesanat, turhat selittelyt ja muu tyhjäkäynti. Mutta älä jätä pois asioita, joita pelkäät sanoa mutta jotka vaativat tulla sanotuiksi. Pelon totteleminen synnyttää huonoa kirjoittamista. Jukka Viikilä varoittaa tästä Finlandia-palkinnon vuonna 2021 voittaneessa Taivaallinen vastaanotto -romaanissaan: ”Pahinta on yliminän riivaama ahkera keskinkertaisuus”.

Hyvästä tekstistä ei ainoastaan välity kirjoittajan ääni. Hyvällä tekstillä on myös oma äänensä, kirjaimellisesti. Asiaproosan kirjoittajat voivat oppia paljon runoilijoilta (ja politiikan puheenkirjoittajilta), jotka rakentavat tekstinsä usein paitsi luettavaksi myös kuunneltavaksi. Vastaanotettavaksi silmillä ja korvilla.

Kirjoittajan kannattaa myös kuunnella oman tekstinsä ääntä. Oman tekstin kuunteleminen on oman ajattelun kuuntelemista ja kehittämistä. Tätä menetelmää sovelsi esimerkiksi akateemikko, professori Georg Henrik von Wright. Muistelmissaan hän kuvaa, kuinka hän on kehittänyt ajatteluaan kuuntelemalla itsensä puhuvan tutkimusaiheistaan luennoillaan. ”Minä kuulen, että jokin ei pidä paikkaansa, ei kuulosta vakuuttavalta...” Jazzmuusikko Duke Ellington arvioi samalla metodilla oman musiikkinsa laatua: ”If it sounds good, it is good”.

Tekstin äänen kuuntelemisessa on kysymys esteettisestä kokonaisarvioinnista ja kokonaisnäkemyksestä, jota on mahdoton purkaa yksityiskohtaiseksi analyysiksi. Samanlaisen kokonaisarvioinnin voi tehdä myös tekstin visuaalisen ilmeen ja esillepanon perusteella. If it looks good, it is good. Eikä tämä ole humanistikirjoittajien yksinoikeus. Myös esimerkiksi monet matemaatikot ovat sitä mieltä, että laadukkaat matemaattiset ratkaisut ”näyttävät” ja ”tuntuvat” kauniilta. Hekin arvottavat matemaattisia ratkaisuja myös esteettisesti.

Kirjallisessa viestinnässä kauneus merkitsee esimerkiksi soljuvia lauseita ja ajatuksellisesti hallittuja tekstikappaleita. Se voi merkitä myös esimerkiksi tieteellisen julkaisun rakenteen ja jäsennyksen selkeyttä.

Kun 1990-luvun alkupuolella kirjoitin kasvatustieteen väitöskirjaani, paras saamani evästys oli esteettinen. Sen antoi eräs laaja-alaisesti sivistynyt valtiotieteilijä (kiitos, C.G.). Hänen mukaansa ”hyvässä väitöskirjassa on kolme osaa”, jolloin “kirjan sisällysluettelo näyttää elegantilta”. Sain C:ltä monta muutakin hyvää ohjetta, mutta tuo nimenomainen näkemys ohjasi minut näkemään metsän puilta ja fokusoimaan olennaiseen.

Kauniisti viestitty ja selkeästi jäsennetty on usein myös hyvin ajateltu. Enkä malta olla mainitsematta, että väitöskirjassani on kolme osaa. Siksi sen sisällysluettelo näyttää mielestäni elegantilta.

Hurd, Barbara 2012. The Sounds And Sense Of Sentences. Teoksessa Moore, Dinty W. (toim.) 2012. The Rose Metal Press Field Guide to Writing Flash Nonfiction: Advice and Essential Exercises from Respected Writers, Editors, and Teachers. Rose Metal Press. Kindle Edition. ( – – silmillä ja korvilla)

Kao, John 1996. Jamming. The Art & Discipline of Business Creativity. Lontoo: HarperCollins, s. 32. (Ellington)

Koski, Jussi T. 1995. Horisonttiensulautumisia. Keskustelua Hans-Georg Gadamerin kanssa hermeneutiikasta, kasvamisesta, tietämisestä ja kasvatustieteestä. (Väitöskirja) Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, tutkimuksia nro 149.

Sinor, Jennifer 2012. Crafting Voice. Teoksessa Moore, Dinty W. (toim.) 2012. The Rose Metal Press Field Guide to Writing Flash Nonfiction: Advice and Essential Exercises from Respected Writers, Editors, and Teachers. Rose Metal Press. Kindle Edition.

Viikilä, Jukka 2021. Taivaallinen vastaanotto. Himmeli. Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 2021 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos. Helsinki: Otava.

Wright, Georg Henrik von 2002. Elämäni niin kuin sen muistan. Suomentanut Iiro Kuuranne. Ruotsinkielinen alkuteos Mitt liv som jag minns det 2001. Helsinki: Otava, s. 271.

Pic by Jean-Louis Paulin, Unsplash