Astiankuivauskaapin opetus

Myös itsestään selvinä pitämämme arjen esineet ja teknologiat on joku joskus keksinyt. Hyvä esimerkki tällaisesta on astiankuivauskaappi.

Maiju Gebhard esittelee kehittämäänsä astiankuivauskaappia.

Pysähdyin pohtimaan asiaa, kun katsoin Maiju Gebhardin haastattelun Kaisu Savolan ja Anna Vihman kuratoimassa Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttelyssä (avoinna 8.4.–2.10.2022). Alla siteeraan haastatteluun liittyvää esittelytekstiä.

Astiankuivauskaappi on ollut erottamaton osa suomalaisia keittiöitä 1940-luvulta lähtien. Aikanaan täysin uudentyyppisen kaapin kehitti kotitalousopettaja Maiju Gebhard, joka pitkän uransa aikana keskittyi erityisesti naisten työolojen tutkimiseen ja parantamiseen.

Gebhard toimi vuodesta 1943 lähtien johtajana Työtehoseuran kotitalousosastolla, jossa etsittiin erilaisia ratkaisuja naisten raskaimpien ja eniten aikaa vievien töiden keventämiseen. Tuloksena syntyi esimerkiksi apuvälineitä veden ja puiden kantamista varten sekä kuuluisa kuivauskaappi.

Astiankuivauskaapin ensisijaisena tavoitteena oli vähentää kotitöihin kuluvaa aikaa. Gebhardin Työtehoseurassa tekemät laskelmat paljastivat, että astiankuivauskaappi säästää 50 prosenttia tiskauksen vaatimasta työstä, kun jokaista astiaa ei tarvitse kuivata käsin. Oletuksena oli kuitenkin, että työn tekee nainen. Nykyhetken näkökulmasta tämä asetelma on epätasa-arvoinen. Gebhardin suureksi saavutukseksi voidaan silti lukea se, että kotityöt alettiin huomioida oikeana työnä, jonka olosuhteita tulee kehittää.

Voimme aina pyrkiä tekemään asioita paremmin, toisin, sujuvammin, nopeammin. Tämä on astiankuivauskaapin ja Maiju Gebhardin opetus meille kaikille.

Kaiken kansan muotoilua -näyttelyssä esillä ollut Maiju Gebhardin haastattelu Työtehoseuran 40-vuotisjuhlan johdosta on katsottavissa täällä. Alkuperäinen lähetyspäivä Ylen tv-kanavalla 16.3.1964.