Jussi T. Koski kasvatustieteen tohtori, Ed.D.

View Original

Kun menetämme kykymme haluta sitä mitä haluamme haluta

Kun yksilöiden keskittymisongelmista tulee yhteisön ongelma -kirjoituksessani viittaan tarkkaavaisuuden tutkimuksen klassikkoon, vuonna 1910 kuolleeseen psykologi William Jamesiin. William Jamesin tavoin myös tarkkaavaisuuden tutkimuksen aikalaisedustaja, psykologi James Williams (mikä nimiyhteys!) puhuu tietoisen tarkkaavaisuuden tärkeydestä.

James Williams työskenteli aikaisemmin yli kymmenen vuotta Googlella, jossa hänet palkittiin yrityksen arvostetuimmalla tunnustuksella, Founders’ Award –palkinnolla. Sittemmin hän on opiskellut Oxfordin yliopiston internet-instituutissa ja keskittynyt tutkimaan huomion ohjaamisen sekä ihmisten koukuttamisen ja suostuttelun etiikkaa teknologiadesign-viitekehyksessä.

Williamsin mukaan emme tiedosta riittävän syvästi arkisten tarkkaavaisuutemme ja huomiomme hajottajien (engl. distractions) uhkaa ihmisyydellemme. Saatamme pitää tällaisia asioita – vaikkapa kännykän piippauksia, push-ilmoituksia, tai itsestämme lähtevää pakonomaista tarvetta tsekata sosiaalisen median päivityksiä tai sähköposteja uudestaan ja uudestaan – korkeintaan ärsyttävinä (annoying). Mutta kyse on paljon vakavammasta asiasta.

"Lyhyellä tähtäyksellä huomiomme hajottajat (distractions) voivat estää meitä tekemästä asioita, joita haluamme tehdä. Pitkällä tähtäyksellä ne kuitenkin kertaantuvat ja kumuloituvat ja estävät meitä elämästä elämää, jota haluamme elää, ja vieläkin pahempaa, ne heikentävät kykyämme pohdiskeluun ja itsesäätelyyn ja tekevät meille vaikeammaksi – Harry Frankfurtin sanoin – ’haluta sitä mitä me haluamme haluta’."

How to Do Nothing -kirjassaan myös Jenny Odell viittaa teknologia-eetikoksi ja huomiotalouden vastustajaksi luonnehtimaansa James Williamsiin ja komppaa tämän keskeisiä argumentteja.

Odellin mukaan tarkkaavaisuuden palauttaminen omaan hallintaan (sen sijaan, että sen annetaan reaktiivisesti poukkoilla erilaisten huomiokoukuttajien pommituksessa) on huomiotaloudessa tärkeä kansalaistottelemattomuuden muoto. Odell ei tarkoita kategorista Facebookin tai Twitterin hylkäämistä vaan sitä, että ”ihmiset palauttavat itselleen oman tarkkaavaisuutensa hallinnan ja alkavat ohjata sitä uudelleen [itse]”.

Tarkkaavaisuuden kouluttaminen ja palauttaminen omaan hallintaan auttaa meitä näkemään uudenlaisia maailmoja ja sukeltamaan syvemmälle ja intensiivisemmin omaan elämäämme ja kokemukseemme.


Odell, Jenny 2019. How to Do Nothing. Resisting the Attention Economy. Digitaalinen Kindle Edition. Brooklyn, NY: Melville House.

Williams, James 2015. Why It’s OK to Block Ads. WWW-dokumentti. Haettu 8.7.2021 osoitteesta http://blog.practicalethics.ox.ac.uk/2015/10/why-its-ok-to-block-ads/