Nokian romahdus ja peruskoulun kehittäminen
Alalla ymmärretään, että peruskoulun pitää muuttua opettamisalustasta oppimisalustaksi ja innostumisalustaksi. Mutta muutos tarvitsee lisävauhtia ja sytykettä.
Organisaation johtamisessa perustavin asia on asettaa oikein kysymykset, joihin organisaatio toiminnallaan vastaa. Samalla organisaatio määrittelee sen pelin, jota se haluaa pelata ja jossa se haluaa kehittyä ja voittaa.
Isokin organisaatio voi romahtaa, jos se ymmärtää väärin pelin tai on kykenemätön pelaamaan peliä, jota sen pitäisi pelata. Näin voi käydä yrityksille, julkishallinnon organisaatioille ja yhteiskunnan instituutioille tai kokonaisille yhteiskunnille.
Suomalaisten oma esimerkki on Nokia.
Nokian toimitusjohtajana 2006–2010 työskennellyt Ollli-Pekka Kallasvuo kuvaa Nokian romahdusta ammatillisessa muistelemateoksessaan Puhelin soi öisin. Loppu alkoi, kun yhtiö ei kyennyt muuntautumaan laitevalmistajasta ohjelmistovetoiseksi Internet-yhtiöksi. Rahaa oli, mutta henkilöstön osaaminen vanheni käsiin toimialan murroksessa.
“Eri puolilla Nokiaa kriittisissä tehtävissä työskenteli hardware-osaajia. Heidän tehtäväkseen tuli muuttua Internetin ja ohjelmistojen osaajiksi. He olivat erinomaisia ja lahjakkaita ihmisiä, ja he omaksuivat nopeasti Internet-kielen. He pystyivät puhumaan hienosti ja uskottavasti Internetistä ja älypuhelimista. Mutta osaaminen oli näennäistä. Vakuuttavasta Internet-puheesta huolimatta lahjakkaiden ihmisten osaaminen periytyi hardware-ajalta. Koko yrityksen tasolla Nokian osaaminen periytyi siis maailmasta, joka hetki hetkeltä menetti merkitystään Nokian kilpailuetuna.”
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -dokumentti pitäisi nimetä uudelleen perusopetuksen oppimis- ja innostumissuunnitelmaksi.
Tehdään nyt ajatushyppy suomalaiseen peruskouluun, jonka on tarkoitus valmistaa kansalaisia tulevien nokioiden ja muiden organisaatioiden palvelukseen hyvällä mielikuvituksella varustetuiksi innovaattoreiksi – jotka siinä samalla osaavat rakentaa itselleen hyvän ja tarkoituksellisen elämän. Esitän ajatuskokeen ja kirjoitan Kallasvuon edellisen tekstikappaleen uudestaan analyysiksi suomalaisen peruskoulun tilanteesta.
”Eri puolilla suomalaisen peruskoulun kannalta kriittisissä tehtävissä työskenteli opettamisen osaajia. Heidän tehtäväkseen tuli muuttua oppimisen ja innostumisen osaajiksi. He olivat erinomaisia ja lahjakkaita ihmisiä, ja he omaksuivat nopeasti oppimis- ja innostumispuheen. He pystyivät puhumaan hienosti ja uskottavasti oppimisen ja innostumisen tärkeydestä. Mutta osaaminen oli näennäistä. Vakuuttavasta oppimispuheesta huolimatta lahjakkaiden ihmisten osaaminen periytyi opettamisajalta. Koko kouluinstituution tasolla peruskouluammattilaisten osaaminen periytyi siis maailmasta, joka hetki hetkeltä menetti merkitystään Suomen kilpailuetuna.”
Alalla ymmärretään jo laajasti, että peruskoulun pitää muuttua opettamisalustasta oppimisalustaksi ja innostumisalustaksi. Mutta muutos tarvitsee lisävauhtia ja sytykettä. Hyvä seuraava askel voisi olla opetustyötä ohjaavan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -dokumentin nimeäminen uudelleen perusopetuksen oppimis- ja innostumissuunnitelmaksi.
Tuollainen muutos voi tuntua sanoilla saivartelulta. Tosiasiassa se olisi vahva signaali ja määrittelisi kouriintuntuvasti pelin, jota suomalaisen peruskoulun kannattaa pelata ja jossa meidän kannataa kehittyä ja voittaa. Otsikon vaihtamisen jälkeen itse suunnitelmakin pitäisi tietysti kirjoittaa uusiksi.
Kallasvuo, Olli-Pekka & Rossi, Juhana 2021. Puhelin soi öisin. Mitä opin globaalina yritysjohtajana. Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 2021 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos. Helsinki: Otava.
Pic by Pawel Czerwinski, Unsplash
