Omaa ja lainattua
Lainaan omat sanani muilta. Saan ajatukseni parhaiten järjestykseen toisilta lainattujen lauseiden avulla. Osuvan sitaatin löytäminen on yhteyden löytämistä.
Haruki Murakami kirjoittaa kirjoittamisesta teoksessaan What I Talk About When I Talk About Running.
”Kirjoittaessani järjestän ajatuksiani. ― ― Mutta riippumatta siitä, kuinka paljon kirjoitan, en koskaan saavuta mitään lopullista. ― ― Minä vain esitän joitakin hypoteeseja tai kuvailen jotakin aihetta omin sanoin.”
Minä toimin samalla tavalla. Paitsi että usein lainaan omat sanani muilta. Usein saan ajatukseni parhaiten järjestykseen toisilta lainattujen sanojen ja lauseiden avulla. “Kuuntelen omia ajatuksiani, yleensä jonkin kirjan kautta”, kuten Jukka Viikilä kirjoittaa Taivaallisessa vastaanotossa.
Osuvan sitaatin löytäminen on yhteyden löytämistä. Yhteys omaan itseen, toisiin ihmisiin ja jaettuun kohtaloomme syntyy parhaiten juuri lainattujen sanojen ja lauseiden kautta. Sitä paitsi: kielen idea ja kielen avulla tapahtuva kommunikaatio perustuvat siihen, että “omia sanoja” ilmaisun totaalisessa merkityksessä ei ole olemassakaan.
Sitaateista innostuminen on kirjoittajalle eräänlainen reaktiivisen ja dialogisen luovuuden muoto. Ja ylipäätään jo olemassa olevasta kirjoituksesta ammentaminen. Katso vaikka: annan Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto -romaanin auttaa argumenttiani: ”Sinun ei tule kirjoittaa jokaista lausetta itse. Kirjallisuus on täynnä apuja, menneitten tekijöiden työntövoimaa. Jos mietit mitä sankarillesi tapahtuisi seuraavaksi, tuhannet esimerkit avautuvat eteesi. Itsekin olet samaa voimaa, jos ryhdyt kirjailijaksi. Helpotat jonkun tulevan työtä. Valtaosa kirjoista on kirjoitettu vain osittain, ehkä kaksikymmentäprosenttisesti, lopun työn on tehnyt itse kirjallisuus.”
Korostuneesti olemassa olevaan perustuvaa luovuuttaan kuvaa myös Jenny Odell kirjassaan How to Do Nothing. ”Konteksti on minun välineeni” hän kirjoittaa ja kertoo luomistyönsä perustuvan informaation kokoamiseen uudenlaisilla tavoilla, uudenlaisiin konteksteihin. ”Osasyy siihen, miksi työskentelen tällä tavalla, on se, että mielestäni olemassa olevat asiat ovat suunnattoman paljon kiinnostavampia kuin mikään, mitä itse voisin tehdä.” Tämähän on sivistyneen ihmisen perusasenne, aina. Sen vastakohta on moukan omahyväisyys, oman navan ympärillä pyöriminen.
Tätä moukan asennetta on kuvannut entinen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, filosofian tohtori Kai Ekholm vieläkin graafisemmin: ”Maailma on mennyt äärimmäisen tylsäksi, kun ihmiset vain kierrättää verkossa omaa pieruaan. Digitaalisuus ei ole ongelma, vaan se, kun ihmisillä ei ole aikaa, vaivaa tai viitseliäisyyttä.”
Samalla tavalla vaikkapa arkkitehti usein ymmärtää ja löytää oman luovuutensa suhteessa toisten arkkitehtien työhön. Esimerkiksi ruotsalaisarkkitehti Andreas Martin-Löf kuvaa omaa luovuuttaan nöyrästi ja vaatimattomasti, reagointina olemassa olevaan. Aloittaessaan uutta projektia hän hakee vauhtia toisten arkkitehtien samantyyppisistä töistä.
"Pidän itseäni lähinnä muiden arkkitehtien töiden tarkastelijana. Olen kiinnostunut rakennusten aiemmista toteutustavoista. Luon niistä omia muunnoksiani. Ei tämä työ sen vaikeampaa ole. Saan varmuutta, kun luomuksissani on yhteys johonkin, mitä on jo tehty. Mutta... En pidä itseäni mitenkään erityisen luomiskykyisenä. Olemassa olevan tarkastelu on tärkeää."
Murakami, Haruki 2008. What I Talk About When I Talk About Running. Japaninkielisestä alkuteoksesta (2007) englanniksi kääntänyt Philip Gabriel. Lontoo: Harvill Secker.
Odell, Jenny 2019. How to Do Nothing. Resisting the Attention Economy. Digitaalinen Kindle Edition. Ebook ISBN 9781612197500. Brooklyn, NY: Melville House.
Onninen, Oskari 2020. Minä, intellektuelli. (Filosofian tohtori Kai Ekholmin haastattelu.) Suomen Kuvalehti vol. 104, nro 24, ss. 48-51.
Victorin, Ann (tuottaja) 2020. Arkkitehdin kotona: Andreas Martin-Löf. Ruotsinkielinen alkuperäisnimi Hemma hos arkitekten. Suomennos Arto Paljakka. Yle Teema Fem 20.11.2020.
Viikilä, Jukka 2021. Taivaallinen vastaanotto. Himmeli. Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 2021 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos. Helsinki: Otava.
CJ Dayrit, Unsplash
